Johtaja Sanna Syrjälä ja ekonomisti Aapo Aaltio

Yrityskauppavalvonnassa seurataan useita tilastoja. Tärkeimmät näistä ovat ilmoitusmääriä, eri tapaustyyppejä ja käsittelyn kestoa kuvaavat tilastot. Tavoitteemme on keskittää rajalliset resurssimme vaativimpien ja kansantalouden kannalta merkittävimpien yrityskauppojen tutkintaan. Pyrimme kansainvälisesti korkeatasoiseen analyysiin ja tehokkaaseen tutkintaprosessiin ja tilastot ovat yksi työkalu, jonka avulla seuraamme tavoitteiden toteutumista.

Johtava asiantuntija Riina Autio

Kilpailulain tarkastussäännöksiä täsmennettiin kesäkuussa 2019 niin, että KKV:lla on mahdollisuus jatkaa kilpailunrajoitusten selvittämiseksi tehtäviä yritystarkastuksia viraston omissa toimitiloissa. Lakimuutos sähköisen tarkastuksen tehostamiseksi vaikuttaa alustavien kokemusten perusteella tuottavan siltä odotettuja hyötyjä. Yritysten tiloissa tapahtuva tarkastuksen osuus on saatu minimoitua ja tutkinta-aineistoon päätyviä datamääriä rajattua merkittävästi pienemmiksi.

Asiantuntija Janette Wuolle

Kuluttajahintojen määrittäminen algoritmien avulla on yleistynyt sen myötä, kun kulutus on siirtynyt yhä enemmän verkkokauppaan. Oikein käytettynä algoritmit voivat edistää markkinoiden toimintaa ja kuluttajien hyvinvointia. Algoritmeilla voi kuitenkin olla myös haitallisia kilpailuvaikutuksia, esimerkiksi silloin, kun ne edesauttavat yritysten kilpailunvastaisen yhteistyön syntymistä.

Johtaja Rainer Lindberg

EU:n komissio julkaisi tämän vuoden kesäkuussa lainsäädäntöaloitteen, jolla halutaan puuttua EU:n ulkopuolisiin yritystukiin. Ongelmana pidetään sitä, että EU:n ulkopuolisista maista annetaan EU:n alueella toimiville yrityksille valtiontukea, joka vääristää kilpailua EU:n sisämarkkinoilla. Komissio voi tällä hetkellä puuttua vain valtiontukeen, jonka myöntää EU:n jäsenvaltio. Komissio ei kuitenkaan voi puuttua EU:n ulkopuolisen maan myöntämään valtiontukeen, vaikka tuen haitalliset vaikutukset ilmenisivät EU:n markkinoilla. Uudistus – White Paper on Foreign Subsidies – tähtää tämän tilanteen korjaamiseen. Samalla kilpailuasioiden EU-yhteistyö on laajenemassa.

Korkeakouluharjoittelija Melinda Ahlfors

Pohjoismaisella kilpailuoikeudellisella yhteistyöllä on pitkät juuret. Yhteistyö on jatkuvasti tiivistynyt vuosien varrella. Koronapandemia on korostanut yhteistyön merkitystä entisestään, kun kilpailuviranomaisten on kyettävä reagoimaan muuttuviin olosuhteisiin nopeasti ja joustavasti.

Asiantuntija Anni-Pauliina Kurki ja korkeakouluharjoittelija Essi Miettinen

Hub-and-spoke yksinkertaisimmillaan on tilanne, jossa kilpailijat koordinoivat toimintaansa esimerkiksi yhteisen tavarantoimittajan kautta. Ilmiö ei ole uusi, mutta varsinaisia oikeustapauksia, joissa ilmiötä nimenomaisesti käsiteltäisiin, ei ainakaan vielä ole Euroopan unionin (EU) tasolla arvioitu. Tästä huolimatta hub-and-spoke on hiljalleen noussut kilpailuoikeudelliseen keskusteluun, eikä sitä voida pitää enää täysin teoreettisena ilmiönä. Yksi syy tähän on alustatalouden vahvistuminen. Alustojen merkitys on viime vuosina kasvanut merkittävästi, ja niiden vaikutus näkyy melkein jokaisen kuluttajan arkipäivässä esimerkiksi sosiaalisen median ja erilaisten varaussivustojen muodossa. Vaikka toimintaympäristö ei olekaan enää perinteinen, soveltuu kilpailuoikeus kuitenkin siihen edelleen täysimääräisesti.

Lue lisää

Asiantuntija Anni-Pauliina Kurki

Koronavirus on viime kuukausina levinnyt lähes maailman joka kolkkaan. Tällä hetkellä se vaikuttaa jokaisen ihmisen elämään usealla eri tavalla. Luonnollisesti keskiössä on ihmisten terveys, mutta viruksella on lisäksi merkittäviä vaikutuksia maailmantalouteen. Myös kilpailuviranomaiset ovat joutuneet reagoimaan poikkeukselliseen tilanteeseen.