Asiantuntija Anni-Pauliina Kurki ja korkeakouluharjoittelija Essi Miettinen
Hub-and-spoke yksinkertaisimmillaan on tilanne, jossa kilpailijat koordinoivat toimintaansa esimerkiksi yhteisen tavarantoimittajan kautta. Ilmiö ei ole uusi, mutta varsinaisia oikeustapauksia, joissa ilmiötä nimenomaisesti käsiteltäisiin, ei ainakaan vielä ole Euroopan unionin (EU) tasolla arvioitu. Tästä huolimatta hub-and-spoke on hiljalleen noussut kilpailuoikeudelliseen keskusteluun, eikä sitä voida pitää enää täysin teoreettisena ilmiönä. Yksi syy tähän on alustatalouden vahvistuminen. Alustojen merkitys on viime vuosina kasvanut merkittävästi, ja niiden vaikutus näkyy melkein jokaisen kuluttajan arkipäivässä esimerkiksi sosiaalisen median ja erilaisten varaussivustojen muodossa. Vaikka toimintaympäristö ei olekaan enää perinteinen, soveltuu kilpailuoikeus kuitenkin siihen edelleen täysimääräisesti.
Hub-and-spoke -järjestelyissä toimittaja (”hub”) välittää tietoa osapuolille (”spokes”) ja toiminnallaan mahdollistaa kartellin syntymisen. Kysymys on kielletystä kilpailijoiden välisestä yhteistyöstä, kun osapuolet eivät tee itsenäisinä päätöksiä ja toiminnan koordinointi on tarkoituksellista. Hub-and-spoke -järjestelyt sisältävät useimmiten niin horisontaalisia kuin vertikaalisiakin elementtejä.

Hub-and-spoke -järjestelyssä solmukohdan toimijan vastuuta on lähdettävä arvioimaan olemassa olevan oikeuskäytännön valossa. Kilpailulainsäädännön täyden toteutumisen varmistamiseksi on pidetty tärkeänä kohdistaa vastuu myös kilpailua rajoittavan toiminnan mahdollistavaan tahoon. Tapauksessa AC-Treuhand (asiat T-99/04 AC-Treuhand v. komissio ja C-194/14 P AC-Treuhand v. komissio) myös eri markkinoilla toimivan toiminnan mahdollistajan katsottiin olevan vastuussa kilpailurikkomuksesta. Vastuun voidaan oikeuskäytännön perusteella katsoa siten syntyvän, mikäli toiminnan mahdollistava taho on ollut tietoinen jakeluportaan toiminnasta tai se on voinut tosiasiallisesti havaita mahdollisuuden tällaiseen toimintaan, ja se on lisäksi itse osallistunut kyseiseen toimintaan.
Hub-and-spoke -järjestelyn elementtejä komission ja EU-tuomioistuimen ratkaisuissa
Eräissä EU:n viimeaikaisissa alustatalouden toimijoihin kytkeytyvissä tapauksissa on ollut nähtävissä hub-and-spoke -järjestelyjä muistuttavia elementtejä. Esimerkiksi tapauksessa E-books (COMP/AT.39847 E-books) komissio epäili viiden kustantamon pyrkivän nostamaan hintoja tai vähintään välttämään hintojen laskun elektronisten kirjojen markkinalla sähköisen julkaisualustan omistajan avulla. Komission alustavan arvion mukaan kustantamot olivat olleet epäsuorassa kontaktissa toisiinsa alustan omistajan kautta. Komission lopullinen arvio keskittyi kuitenkin suoriin kontakteihin julkaisijoiden välillä, huolimatta tapauksen mahdollisesti nähtävillä olevista hub-and-spoke -elementeistä. Osapuolet tarjosivat komissiolle sopimusmuutoksia, jotka komissio hyväksyi, ja tapaus ratkaistiin sitoumuksilla. Yksittäinen ratkaisu on kuitenkin aina riippuvainen tapauksen ominaispiirteistä.
Unionin tuomioistuimen tapaus Eturas (asia C-74/14 Eturas ym.) on monessa mielessä merkittävä. Se on muun muassa ensimmäinen tapaus, jossa on arvioitu algoritmien toimintaa kilpailurikkomuksessa EU:n tasolla. Hub-and-spoke -järjestelmien arvioinnin kannalta tapaus osoittaa, että alusta tai muu järjestelmä voi mahdollistaa kielletyn koordinoinnin ilman toimintaan osallistuvien keskinäistä suoraa yhteydenpitoa. Julkisasiamies Maciej Szpunar arvioi ratkaisuehdotuksessaan myös alemman jakeluportaan toimijoiden tietoisuutta yhdenmukaistetusta menettelystä:
”[t]oiseksi on todettava, että kun tietojen lähettäjä ei ole kilpailija vaan kolmas osapuoli, yhteydenpidon voidaan katsoa johtavan kilpailijoiden väliseen horisontaaliseen yhteistoimintaan ainoastaan, jos vastaanottajan voidaan katsoa ymmärtäneen, että kolmannen välittämä tieto on peräisin kilpailijalta tai se ainakin toimitetaan myös kilpailijalle.” (Ratkaisuehdotus, kohta 50)
Tuomioistuimen mukaan osapuolten voitiin katsoa osallistuneen yhdenmukaistettuun menettelytapaan siitä hetkestä alkaen, kun ne olivat tietoisia toiminnasta, eivätkä ne irtisanoutuneet tai ilmoittaneet menettelystä viranomaiselle (Eturas, kohta 50). Tuomioistuimen ratkaisu antaa myös mahdollisuuden ratkaisuehdotuksen kanssa samansuuntaiseen tulkintaan: tapauksessa tarkastelun kohteena olleen toiminnan mahdollistanut viesti lähetettiin alustan sisäisen sähköpostin välityksellä, jolloin viestin vastaanottajan voitaisiin katsoa olleen tietoinen viestin välittymisestä mahdollisesti myös kilpailijoille. Sekä ratkaisuehdotuksesta että lopullisesta tuomiosta on näin ollen havaittavissa samansuuntaisia elementtejä tietoisuuden rakentumisesta.
Kilpailukomissaari Margrethe Vestager totesi maaliskuussa 2017 pitämässään puheessa, etteivät yritykset voi paeta kilpailuoikeutta tietokoneohjelmien taakse. On myös pohdittu, onko kilpailusääntelyllä tarvetta mukautua digitaalisten markkinoiden haasteisiin. Markkinatoimijoiden on kuitenkin hyvä huomioida, etteivät yritykset voi välttää kilpailuoikeudesta johtuvia rajoituksia teknologisilla ratkaisuilla, vaan kilpailuoikeus soveltuu myös esimerkiksi alustojen toimintaan sellaisenaan.
Hub-and-spoke -järjestelyistä käytiin keskustelua myös OECD:n keskustelutilaisuudessa joulukuussa 2019. Lisää tilaisuuden annista KKV:n uutiskirjeessä 1/2020.