Näkökulmia hub-and-spoke -järjestelyihin alustojen maailmassa

Asiantuntija Anni-Pauliina Kurki ja korkeakouluharjoittelija Essi Miettinen

Hub-and-spoke yksinkertaisimmillaan on tilanne, jossa kilpailijat koordinoivat toimintaansa esimerkiksi yhteisen tavarantoimittajan kautta. Ilmiö ei ole uusi, mutta varsinaisia oikeustapauksia, joissa ilmiötä nimenomaisesti käsiteltäisiin, ei ainakaan vielä ole Euroopan unionin (EU) tasolla arvioitu. Tästä huolimatta hub-and-spoke on hiljalleen noussut kilpailuoikeudelliseen keskusteluun, eikä sitä voida pitää enää täysin teoreettisena ilmiönä. Yksi syy tähän on alustatalouden vahvistuminen. Alustojen merkitys on viime vuosina kasvanut merkittävästi, ja niiden vaikutus näkyy melkein jokaisen kuluttajan arkipäivässä esimerkiksi sosiaalisen median ja erilaisten varaussivustojen muodossa. Vaikka toimintaympäristö ei olekaan enää perinteinen, soveltuu kilpailuoikeus kuitenkin siihen edelleen täysimääräisesti.

Lue lisää

Määrähinnoittelu toimitus- ja jakelusopimuksissa rajoittaa kilpailua

Korkeakouluharjoittelija Katri Varis ja johtaja Maarit Taurula

Kilpailu- ja kuluttajavirasto puuttui toukokuussa 2020 Isojoen Konehalli Oy:n (IKH) määrähinnoitteluun ja esitti yhtiölle yhdeksän miljoonan euron seuraamusmaksua. Myös Euroopan komissio ja jäsenvaltioiden kilpailuviranomaiset ovat viime vuosina tehneet useita määrähinnoittelua koskevia kielto- ja sakkopäätöksiä. Mistä määrähinnoittelussa on kysymys ja miksi se on kiellettyä?

Lue lisää

Miten koronaviruspandemia on vaikuttanut kilpailuviranomaisten toimintaan Euroopassa?

Asiantuntija Anni-Pauliina Kurki

Koronavirus on viime kuukausina levinnyt lähes maailman joka kolkkaan. Tällä hetkellä se vaikuttaa jokaisen ihmisen elämään usealla eri tavalla. Luonnollisesti keskiössä on ihmisten terveys, mutta viruksella on lisäksi merkittäviä vaikutuksia maailmantalouteen. Myös kilpailuviranomaiset ovat joutuneet reagoimaan poikkeukselliseen tilanteeseen.

Lue lisää

Markkinaoikeus kielsi Keskon ja Heinon Tukun yrityskaupan – valvonnan linja pysynyt ennallaan

Johtaja Sanna Syrjälä

Markkinaoikeus kielsi 17.2.2020 antamallaan päätöksellä Keskon ja Heinon Tukun välisen yrityskaupan. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun yrityskaupan täytäntöönpano estetään Suomessa. Kilpailu- ja kuluttajaviraston esitystä ja markkinaoikeuden päätöstä kaupan kieltämisestä ei voida kuitenkaan pitää merkkinä yrityskauppavalvonnan linjan tiukentumisesta.

Lue lisää

Kilpailulaki on osa urheilutoimijan pelikirjaa

Asiantuntija Annastina Hellsten ja harjoittelija Joona Havunen

Jääkiekkokausi 2019–2020 on hyvässä vauhdissa ja Liigan runkosarjasta on pelattu jo noin kolmannes. Liigaseurat taistelevat asetelmista kevään mestaruusjahtiin, mutta urheilumenestyksen lisäksi seurat haluavat menestyä myös taloudellisesti. Liigaseurat ovat yrityksiä, jotka käyvät pelaajakauppaa ja tarjoavat viihdepalveluita katsojille. Tällainen urheiluun liittyvä taloudellinen toiminta ei ole yleensä kokoluokaltaan mitenkään vähäpätöistä, ja siihen liittyvä kilpailua rajoittava käyttäytyminen kiinnostaa kilpailuviranomaista.

Lue lisää

Yhteistarjoukset julkisissa hankinnoissa ja muissa tarjouskilpailuissa

Kilpailuasiainneuvos Mika Hermas

Merkittävä osa julkisin varoin tehdyistä hyödyke- tai palveluostoista kilpailutetaan julkisina hankintoina. Hankintayksiköt kilpailuttavat joskus niin mittavia ja monimutkaisia kokonaisuuksia, että varsinkaan pk-yritysten rahkeet eivät riitä toteuttamaan pyydettyä kokonaisuutta. Joskus kilpailutuksessa sallitaan osakokonaisuuksista tarjoaminen, mikä helpottaa pienempienkin yritysten mahdollisuuksia jättää tarjous. Silloin kun osatarjouksia ei sallita, tai osakokonaisuudetkin jäävät omiin rahkeisiin nähden liian mittaviksi, yrityksen vaihtoehtoina ovat käytännössä joko jättää tarjoamatta kokonaan taikka etsiä yksi tai useampia kumppaneita, joiden kanssa se voisi yhdessä tarjota pyydetyn kokonaisuuden.

Lue lisää

Korkein hallinto-oikeus esitti ennakkoratkaisukysymyksen kilpailurikkomusasiassa – mitä se tarkoittaa?

Asiantuntija Eero Hämäläinen

Kesäkuun alussa korkein hallinto-oikeus antoi nk. voimajohtokartelliasiassa välipäätöksen, jonka mukaan se esittää unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisukysymyksen seuraamusmaksuesityksen vanhentumisesta. Ennakkoratkaisupyyntö on siinä mielessä poikkeuksellinen suomalaisessa kilpailuoikeudellisessa oikeuskäytännössä, että kyseessä on ensimmäinen kerta, kun KKV:n seuraamusmaksuesitystä koskevassa asiassa pyydetään ennakkoratkaisua. EU:n tasolla ennakkoratkaisuja on annettu laajasti ja ennakkoratkaisupyynnöt muodostavatkin suurimman yksittäisen ryhmän unionin tuomioistuimen käsittelemistä asioista. Mutta mitä ennakkoratkaisuilla tavoitellaan, miten niitä koskevia pyyntöjä käsitellään unionin tuomioistuimessa ja miten ennakkoratkaisu vaikuttaa asian kansalliseen käsittelyyn?

Lue lisää

Markkinoilla toimivien julkisyhteisöjen taloudellinen läpinäkyvyys paranee, kun kirjanpidon eriyttämisvelvollisuus tulee voimaan 1.1.2020

Tutkimuspäällikkö Mia Salonen

Uusi kirjanpidon eriyttämissäännös luo edellytyksiä julkisyhteisön elinkeinotoiminnan kannattavuuden ja hinnoittelun kustannusperusteisuuden varmistamiseen sen toiminnanohjauksessa ja sisäisessä päätöksenteossa. Tämä ennaltaehkäisee kilpailuneutraliteettiongelmien syntymistä. Samalla säännös tehostaa kilpailuneutraliteetin valvontaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) saadessa selvityksiään varten luotettavaa kirjanpitoon perustuvaa ja tilintarkastuksen piiriin kuuluvaa tietoa. Kirjanpito tulee eriyttää 1.1.2020 alkaen.

Lue lisää

ECN+ -direktiivi tulee

Johtava asiantuntija Jarkko Vuorinen

Viime aikoina EU:ta on syytetty tehottomuudesta. Väitetään, ettei EU pysty ratkaisemaan isoja, eikä edes pieniä ongelmia. Silloin kun EU saa jotain aikaan, kyse on vesitetystä kompromissista, joka ei hyödytä ketään. Lisäksi EU-sääntelyn on väitetty jäävän helposti lobbarien armoille, jonka seurauksena lainsäädäntö on vääristynyttä ja tiettyjä toimijoita suosivaa. EU:sta on löydettävissä myös onnistumisia. Tästä hyvä esimerkki on sisämarkkinavapauksia täydentävä EU:n kilpailulainsäädäntö, joka on osoittanut toimivuutensa vuodesta toiseen. Ylikansalliset kilpailunrajoitukset vaativat toimivaa ylikansallista kilpailusääntelyä.

Lue lisää

Kilpailuneutraliteetilla on väliä

Tutkimuspäällikkö Mia Salonen

Suomi on hyvinvointiyhteiskunta, jossa julkisella sektorilla on perinteisesti ollut palveluiden järjestäjänä merkittävä rooli. Julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta on meillä Tilastokeskuksen tietojen mukaan noin 20-25 %, mikä on Maailmanpankin tilastoihin perustuvien vertailutietojen mukaan suhteellisen korkea. Globaalissa vertailussa Suomi on 133 maasta sijalla 17. Koko Euroopan vertailussa kärkisijoilla on useita Pohjoismaita, ja Suomi on sijalla kahdeksan. EU:ssa Suomi sijoittuu viidenneksi. Julkisten hankintojen arvosta on puolestaan esitetty arvioita, joissa puhutaan vuositasolla jopa 35 miljardista eurosta.

Lue lisää