KKV:n viestikanava nimettömille vihjeille on osoittautunut hyödylliseksi – Lisää vihjeitä kaivataan!

Kirjoittajat: Vihjetiimi

Epäiletkö kartellia tai muuta kilpailunrajoitusta? Onko sinulla arkaluonteista tietoa, jonka haluaisit kertoa KKV:lle? Et ehkä uskalla, koska pelkäät paljastuvasi, jos kantelet viranomaiselle. KKV:llä on näitä tilanteita varten käytössä viestikanava, jossa voit kertoa epäilyksistäsi ja jatkaa yhteydenpitoa turvallisesti ja nimettömänä. Viestikanava otettiin käyttöön kesäkuussa 2021 ja ensimmäiset nimettömät keskustelut on jo käyty.

Kartelleihin ja muihin kilpailunrajoituksiin liittyy usein arkaluonteisia seikkoja tai sisäpiiritietoa, joiden vuoksi asiasta ei välttämättä haluta kertoa viranomaiselle omalla nimellä. KKV:n verkkosivuilla olevan vihjelomakkeen kautta on jo usean vuoden ajan voinut jättää vihjeen epäillystä kilpailunrajoituksesta nimettömänä. Haasteena nimettömissä vihjeissä on kuitenkin ollut, että usein virasto tarvitsisi vihjettä täydentäviä lisätietoja. Aiemmin niitä ei ole voitu saada, jos vihjeen antaja ei ole jättänyt yhteystietojaan.

KKV otti kesällä 2021 käyttöön uuden viestikanavan, jolla voi viestiä KKV:n asiantuntijan kanssa arkaluonteisiksi kokemistaan asioista ilman, että yhteydenottajan henkilöllisyys paljastuu.

Viestikanavassa olevan vihjelomakkeen täyttämisen jälkeen näytölle ilmestyvä linkki tulee ehdottomasti tallentaa, jotta yhteydenpitomahdollisuus KKV:n kanssa säilyy. Vihjeen antajan kannattaa käydä linkin takana tarkistamassa viestikanavaa useamman kerran. KKV pyrkii reagoimaan kahdessa viikossa, mikäli sillä on kysymyksiä esitettävänä. Tarkentavilla lisäkysymyksillä KKV yrittää selvittää esimerkiksi kilpailuongelman vakavuutta ja laajuutta.

Viestittely KKV:n asiantuntijan kanssa on tietoturvallista. Viestin mukana ei välity tietoa käyttäjästä KKV:lle eikä kolmansille tahoille. Yhteydenottajan henkilöllisyys pysyy salassa virastolta koko viestinvaihdon ajan.

Vihjeen antajan kannattaa myös itse huolehtia omasta tietoturvastaan ja harkita, onko esimerkiksi työnantajan laitteiden käyttäminen vihjeen jättämiseen järkevää.  Itse vihjeen sisällössä kannattaa välttää merkintöjä, joista on pääteltävissä vihjeen antajan henkilöllisyys.

Keitä KKV yrittää tavoittaa viestikanavallaan?

KKV tarvitsee vihjeitä! KKV:n saamat vihjeet kilpailuongelmista ovat äärimmäisen tärkeitä KKV:n selvitystyössä ja salaisten kartellien löytämisessä. Parhaat vihjeet tulevat yleensä juuri sisäpiiristä, jossa paljastumisen pelkokin on suurin.

Viestikanavalla KKV pyrkii tavoittamaan erityisesti henkilöitä, joilla on pääsy arkaluonteiseen tietoon. Vihjeen antajalla voi olla esimerkiksi asemansa takia tietoa yrityksen toimista, joiden hän näkee vahingoittavan markkinoita.

Henkilö on esimerkiksi työtehtäviä hoitaessaan nähnyt, kuinka yritys on sopinut yhdessä kilpailijoidensa kanssa, mihin hintaan kukin myy tuotteitaan.

Tai tuotteen jälleenmyyjä on esimerkiksi voinut saada haltuunsa asiakirjoja, joiden perusteella hän epäilee tuotteen valmistajien sopineen keskenään tuotteen hinnan korottamisesta 10 prosentilla. Jälleenmyyjän liiketoiminnalle tuotteen saaminen valikoimaan on välttämätöntä, ja jälleenmyyjä pelkää elinkeinonsa puolesta, jos hänen yhteydenottonsa viranomaiselle tulee valmistajien tietoon.

Ansiokas vihjeen antaja ei kersku julkisesti yhteydenotollaan virastoon. Yhteydenotosta ei tule kertoa muille. KKV:n selvitystoimien onnistumisen kannalta on tärkeää, että yhteydenotto virastoon pysyy salassa epäilyn kohteena olevilta yrityksiltä.

Miksi KKV ei aina kysy lisätietoja?

Se, että KKV ei aina esitä kysymyksiä, ei tarkoita, etteikö asia olisi ollut kiinnostava. Virasto ei esitä lisäkysymyksiä, jos niille ei ole tarvetta. Toisinaan vihjattu ilmiö on jo KKV:n tiedossa. KKV ei raportoi johtopäätöksistään viestikanavaan. Virasto ei anna siellä myöskään neuvontaa. Viestikanavassa virasto esittää vain lyhyitä kysymyksiä.

Yhteydenottoja tulee virastoon huomattava määrä verrattuna siihen, mihin asiantuntijoiden aika ja viraston resurssit riittävät. KKV:n on priorisoitava tehtäviään eikä kaikkia vihjeitä ole mahdollista selvittää. KKV ryhtyy harvoin yksittäisen vihjeen perusteella varsinaisiin toimenpiteisiin. Ilmiöistä kerätään usein havaintoja useista tietolähteistä.

KKV on kiitollinen kaikista saamistaan havainnoista ja kiittää erityisesti niitä viestikanavan käyttäjiä, jotka käyvät tarkistamassa, ovatko saaneet viestiä vihjeen jättämisen jälkeen.

Onko viestikanava toiminut odotetusti?

Keskusteluja viestikanavassa on jo käyty ja KKV on saanut markkinoiden toimivuuden kannalta arvokasta tietoa. Viestikanavan hyödynnettävyys hakee kuitenkin vielä täyttä potentiaaliaan

Nimettömänä käytävää jatkoyhteydenpitoa toivoneista läheskään kaikki eivät syystä tai toisesta ole käyneet tarkistamassa, onko virasto jättänyt viestiä. Jos linkkiä ei ole muistanut tallentaa, mutta hallussa olisi lisätietoa ongelmasta tai markkinasta, vihjeen voi lähettää lomakkeen kautta uudelleen.

Kilpailunrajoituksen tunnistaminen ei ole helppoa. KKV tarkastelee kutakin yhteydenottoa laajalla asiantuntemuksellaan, eivätkä kaikki yhteydenotot suinkaan sellaisenaan täytä kilpailunrajoituksen tunnusmerkkejä. Pikemminkin vihjeet ovat arvokkaita palapelin palasia viraston kartoittaessa markkinoiden ongelmakohtia. KKV toivoo vihjeitä kaikenlaisista kilpailuun ja markkinoiden toimintaan liittyvistä ongelmista. Vihjaa mieluiten omalla nimelläsi, mutta tottahan se nimettömänäkin onnistuu!

Lähetä KKV:lle vihje kilpailunrajoituksesta täällä!

Algoritmit ja kolluusio – kun kone korvaa ihmisen kilpailunrajoitusten toteutuksessa ja toimeenpanossa

Asiantuntija Janette Wuolle

Kuluttajahintojen määrittäminen algoritmien avulla on yleistynyt sen myötä, kun kulutus on siirtynyt yhä enemmän verkkokauppaan. Oikein käytettynä algoritmit voivat edistää markkinoiden toimintaa ja kuluttajien hyvinvointia. Algoritmeilla voi kuitenkin olla myös haitallisia kilpailuvaikutuksia, esimerkiksi silloin, kun ne edesauttavat yritysten kilpailunvastaisen yhteistyön syntymistä.

Lue lisää

White Paper on Foreign Subsidies – Kauppa-, kilpailu- ja teollisuuspolitiikan risteyskohdassa

Johtaja Rainer Lindberg

EU:n komissio julkaisi tämän vuoden kesäkuussa lainsäädäntöaloitteen, jolla halutaan puuttua EU:n ulkopuolisiin yritystukiin. Ongelmana pidetään sitä, että EU:n ulkopuolisista maista annetaan EU:n alueella toimiville yrityksille valtiontukea, joka vääristää kilpailua EU:n sisämarkkinoilla. Komissio voi tällä hetkellä puuttua vain valtiontukeen, jonka myöntää EU:n jäsenvaltio. Komissio ei kuitenkaan voi puuttua EU:n ulkopuolisen maan myöntämään valtiontukeen, vaikka tuen haitalliset vaikutukset ilmenisivät EU:n markkinoilla. Uudistus – White Paper on Foreign Subsidies – tähtää tämän tilanteen korjaamiseen. Samalla kilpailuasioiden EU-yhteistyö on laajenemassa.

Lue lisää

Näkökulmia hub-and-spoke -järjestelyihin alustojen maailmassa

Asiantuntija Anni-Pauliina Kurki ja korkeakouluharjoittelija Essi Miettinen

Hub-and-spoke yksinkertaisimmillaan on tilanne, jossa kilpailijat koordinoivat toimintaansa esimerkiksi yhteisen tavarantoimittajan kautta. Ilmiö ei ole uusi, mutta varsinaisia oikeustapauksia, joissa ilmiötä nimenomaisesti käsiteltäisiin, ei ainakaan vielä ole Euroopan unionin (EU) tasolla arvioitu. Tästä huolimatta hub-and-spoke on hiljalleen noussut kilpailuoikeudelliseen keskusteluun, eikä sitä voida pitää enää täysin teoreettisena ilmiönä. Yksi syy tähän on alustatalouden vahvistuminen. Alustojen merkitys on viime vuosina kasvanut merkittävästi, ja niiden vaikutus näkyy melkein jokaisen kuluttajan arkipäivässä esimerkiksi sosiaalisen median ja erilaisten varaussivustojen muodossa. Vaikka toimintaympäristö ei olekaan enää perinteinen, soveltuu kilpailuoikeus kuitenkin siihen edelleen täysimääräisesti.

Lue lisää

Määrähinnoittelu toimitus- ja jakelusopimuksissa rajoittaa kilpailua

Korkeakouluharjoittelija Katri Varis ja johtaja Maarit Taurula

Kilpailu- ja kuluttajavirasto puuttui toukokuussa 2020 Isojoen Konehalli Oy:n (IKH) määrähinnoitteluun ja esitti yhtiölle yhdeksän miljoonan euron seuraamusmaksua. Myös Euroopan komissio ja jäsenvaltioiden kilpailuviranomaiset ovat viime vuosina tehneet useita määrähinnoittelua koskevia kielto- ja sakkopäätöksiä. Mistä määrähinnoittelussa on kysymys ja miksi se on kiellettyä?

Lue lisää

Miten koronaviruspandemia on vaikuttanut kilpailuviranomaisten toimintaan Euroopassa?

Asiantuntija Anni-Pauliina Kurki

Koronavirus on viime kuukausina levinnyt lähes maailman joka kolkkaan. Tällä hetkellä se vaikuttaa jokaisen ihmisen elämään usealla eri tavalla. Luonnollisesti keskiössä on ihmisten terveys, mutta viruksella on lisäksi merkittäviä vaikutuksia maailmantalouteen. Myös kilpailuviranomaiset ovat joutuneet reagoimaan poikkeukselliseen tilanteeseen.

Lue lisää

Markkinaoikeus kielsi Keskon ja Heinon Tukun yrityskaupan – valvonnan linja pysynyt ennallaan

Johtaja Sanna Syrjälä

Markkinaoikeus kielsi 17.2.2020 antamallaan päätöksellä Keskon ja Heinon Tukun välisen yrityskaupan. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun yrityskaupan täytäntöönpano estetään Suomessa. Kilpailu- ja kuluttajaviraston esitystä ja markkinaoikeuden päätöstä kaupan kieltämisestä ei voida kuitenkaan pitää merkkinä yrityskauppavalvonnan linjan tiukentumisesta.

Lue lisää

Kilpailulaki on osa urheilutoimijan pelikirjaa

Asiantuntija Annastina Hellsten ja harjoittelija Joona Havunen

Jääkiekkokausi 2019–2020 on hyvässä vauhdissa ja Liigan runkosarjasta on pelattu jo noin kolmannes. Liigaseurat taistelevat asetelmista kevään mestaruusjahtiin, mutta urheilumenestyksen lisäksi seurat haluavat menestyä myös taloudellisesti. Liigaseurat ovat yrityksiä, jotka käyvät pelaajakauppaa ja tarjoavat viihdepalveluita katsojille. Tällainen urheiluun liittyvä taloudellinen toiminta ei ole yleensä kokoluokaltaan mitenkään vähäpätöistä, ja siihen liittyvä kilpailua rajoittava käyttäytyminen kiinnostaa kilpailuviranomaista.

Lue lisää

Yhteistarjoukset julkisissa hankinnoissa ja muissa tarjouskilpailuissa

Kilpailuasiainneuvos Mika Hermas

Merkittävä osa julkisin varoin tehdyistä hyödyke- tai palveluostoista kilpailutetaan julkisina hankintoina. Hankintayksiköt kilpailuttavat joskus niin mittavia ja monimutkaisia kokonaisuuksia, että varsinkaan pk-yritysten rahkeet eivät riitä toteuttamaan pyydettyä kokonaisuutta. Joskus kilpailutuksessa sallitaan osakokonaisuuksista tarjoaminen, mikä helpottaa pienempienkin yritysten mahdollisuuksia jättää tarjous. Silloin kun osatarjouksia ei sallita, tai osakokonaisuudetkin jäävät omiin rahkeisiin nähden liian mittaviksi, yrityksen vaihtoehtoina ovat käytännössä joko jättää tarjoamatta kokonaan taikka etsiä yksi tai useampia kumppaneita, joiden kanssa se voisi yhdessä tarjota pyydetyn kokonaisuuden.

Lue lisää