Markkinoilla toimivien julkisyhteisöjen taloudellinen läpinäkyvyys paranee, kun kirjanpidon eriyttämisvelvollisuus tulee voimaan 1.1.2020

Tutkimuspäällikkö Mia Salonen

Uusi kirjanpidon eriyttämissäännös luo edellytyksiä julkisyhteisön elinkeinotoiminnan kannattavuuden ja hinnoittelun kustannusperusteisuuden varmistamiseen sen toiminnanohjauksessa ja sisäisessä päätöksenteossa. Tämä ennaltaehkäisee kilpailuneutraliteettiongelmien syntymistä. Samalla säännös tehostaa kilpailuneutraliteetin valvontaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) saadessa selvityksiään varten luotettavaa kirjanpitoon perustuvaa ja tilintarkastuksen piiriin kuuluvaa tietoa. Kirjanpito tulee eriyttää 1.1.2020 alkaen.

Lue lisää

ECN+ -direktiivi tulee

Johtava asiantuntija Jarkko Vuorinen

Viime aikoina EU:ta on syytetty tehottomuudesta. Väitetään, ettei EU pysty ratkaisemaan isoja, eikä edes pieniä ongelmia. Silloin kun EU saa jotain aikaan, kyse on vesitetystä kompromissista, joka ei hyödytä ketään. Lisäksi EU-sääntelyn on väitetty jäävän helposti lobbarien armoille, jonka seurauksena lainsäädäntö on vääristynyttä ja tiettyjä toimijoita suosivaa. EU:sta on löydettävissä myös onnistumisia. Tästä hyvä esimerkki on sisämarkkinavapauksia täydentävä EU:n kilpailulainsäädäntö, joka on osoittanut toimivuutensa vuodesta toiseen. Ylikansalliset kilpailunrajoitukset vaativat toimivaa ylikansallista kilpailusääntelyä.

Lue lisää

Kilpailuneutraliteetilla on väliä

Tutkimuspäällikkö Mia Salonen

Suomi on hyvinvointiyhteiskunta, jossa julkisella sektorilla on perinteisesti ollut palveluiden järjestäjänä merkittävä rooli. Julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta on meillä Tilastokeskuksen tietojen mukaan noin 20-25 %, mikä on Maailmanpankin tilastoihin perustuvien vertailutietojen mukaan suhteellisen korkea. Globaalissa vertailussa Suomi on 133 maasta sijalla 17. Koko Euroopan vertailussa kärkisijoilla on useita Pohjoismaita, ja Suomi on sijalla kahdeksan. EU:ssa Suomi sijoittuu viidenneksi. Julkisten hankintojen arvosta on puolestaan esitetty arvioita, joissa puhutaan vuositasolla jopa 35 miljardista eurosta.

Lue lisää

Digimarkkinoiden kilpailukysymykset kiinnostavat kansainvälisesti

Apulaisjohtaja Rainer Lindberg

KKV:n kilpailuvastuualue on mukana vajaassa 40 kansainvälisessä työryhmässä, ja myös digitaaliset markkinat ovat nyt monella rintamalla kansainvälisen yhteistyön keskiössä. Tietyissä kilpailuviranomaisissa ei enää edes erikseen pohdita digitaalisten markkinoiden kilpailuhaasteita. Tähän ei katsota olevan tarvetta, koska koko kansantalous on jo laajasti digitalisoitunut. Kansantalouden laajamittainen digitalisoituminen otetaan faktana, ja kilpailuoikeutta yksinkertaisesti sovelletaan tämä uusi tilanne todeten ja hyväksyen.Lue lisää

Julkisilla hankinnoilla voidaan edistää markkinoiden toimivuutta ja kilpailullisuutta

Erikoistutkija Niina Ruuskanen

Julkisia hankintoja tehdään vuosittain Suomessa kymmenillä miljardeilla euroilla. Näin mittavaan julkisten varojen käyttöön kohdistuu paljon odotuksia, ja julkisia hankintoja tehdessä joudutaankin usein sovittamaan yhteen monenlaisia – toisinaan ristiriitaisiakin – vaatimuksia ja intressejä. Kun hankinnan tarkoituksena on kuitenkin viime kädessä saada hankintayksikön tarvetta vastaava tavara, palvelu tai rakennusurakka, ei markkinoiden toimivuuden ja taloudellisen kilpailun edistäminen ole välttämättä tarjouspyyntöä laadittaessa prioriteettilistan kärkipäässä.

Lue lisää

Taksimarkkinat uudessa tilanteessa

Apulaisjohtaja Valtteri Virtanen

Taksiala koki historiansa suurimman muutoksen kesällä, kun taksimarkkinat avautuivat kilpailulle ja käytännössä raskaasti säännelty toimiala siirtyi kertaheitolla melko vapaaseen markkinaehtoiseen järjestelmään. Uusia toimilupia on haettu ahkerasti, ja markkinoille on tullut uudenlaisia liiketoimintamalleja. Toisaalta monet yrittäjät ovat huolissaan toiminnan edellytyksistä jatkossa.

Lue lisää

Sidosyksikkötoiminnan rajat muuttuvat vuodenvaihteessa – Hankintayksikkö, oletko valmis?

Tutkija Elisa Aalto

Vuoden 2017 alussa voimaan tullut hankintalaki tarkensi sidosyksikköjä koskevaa sääntelyä. Hankintalain 15 §:n mukaan hankintalakia ei sovelleta hankintaan, jonka hankintayksikkö tekee sidosyksiköltään eli niin sanotulta in house -yksiköltä. Hankintayksikkö voi siis ostaa sidosyksiköltään palveluja ilman niiden kilpailuttamista, jos erikseen säädetyt sidosyksikkösuhteen kriteerit täyttyvät.

Lue lisää