Asiantuntija Janette Wuolle
Kuluttajahintojen määrittäminen algoritmien avulla on yleistynyt sen myötä, kun kulutus on siirtynyt yhä enemmän verkkokauppaan. Oikein käytettynä algoritmit voivat edistää markkinoiden toimintaa ja kuluttajien hyvinvointia. Algoritmeilla voi kuitenkin olla myös haitallisia kilpailuvaikutuksia, esimerkiksi silloin, kun ne edesauttavat yritysten kilpailunvastaisen yhteistyön syntymistä.
Lue lisää
Johtaja Rainer Lindberg
EU:n komissio julkaisi tämän vuoden kesäkuussa lainsäädäntöaloitteen, jolla halutaan puuttua EU:n ulkopuolisiin yritystukiin. Ongelmana pidetään sitä, että EU:n ulkopuolisista maista annetaan EU:n alueella toimiville yrityksille valtiontukea, joka vääristää kilpailua EU:n sisämarkkinoilla. Komissio voi tällä hetkellä puuttua vain valtiontukeen, jonka myöntää EU:n jäsenvaltio. Komissio ei kuitenkaan voi puuttua EU:n ulkopuolisen maan myöntämään valtiontukeen, vaikka tuen haitalliset vaikutukset ilmenisivät EU:n markkinoilla. Uudistus – White Paper on Foreign Subsidies – tähtää tämän tilanteen korjaamiseen. Samalla kilpailuasioiden EU-yhteistyö on laajenemassa.
Lue lisää
Korkeakouluharjoittelija Melinda Ahlfors
Pohjoismaisella kilpailuoikeudellisella yhteistyöllä on pitkät juuret. Yhteistyö on jatkuvasti tiivistynyt vuosien varrella. Koronapandemia on korostanut yhteistyön merkitystä entisestään, kun kilpailuviranomaisten on kyettävä reagoimaan muuttuviin olosuhteisiin nopeasti ja joustavasti.
Lue lisää
Asiantuntija Anni-Pauliina Kurki ja korkeakouluharjoittelija Essi Miettinen
Hub-and-spoke yksinkertaisimmillaan on tilanne, jossa kilpailijat koordinoivat toimintaansa esimerkiksi yhteisen tavarantoimittajan kautta. Ilmiö ei ole uusi, mutta varsinaisia oikeustapauksia, joissa ilmiötä nimenomaisesti käsiteltäisiin, ei ainakaan vielä ole Euroopan unionin (EU) tasolla arvioitu. Tästä huolimatta hub-and-spoke on hiljalleen noussut kilpailuoikeudelliseen keskusteluun, eikä sitä voida pitää enää täysin teoreettisena ilmiönä. Yksi syy tähän on alustatalouden vahvistuminen. Alustojen merkitys on viime vuosina kasvanut merkittävästi, ja niiden vaikutus näkyy melkein jokaisen kuluttajan arkipäivässä esimerkiksi sosiaalisen median ja erilaisten varaussivustojen muodossa. Vaikka toimintaympäristö ei olekaan enää perinteinen, soveltuu kilpailuoikeus kuitenkin siihen edelleen täysimääräisesti.
Korkeakouluharjoittelija Katri Varis ja johtaja Maarit Taurula
Kilpailu- ja kuluttajavirasto puuttui toukokuussa 2020 Isojoen Konehalli Oy:n (IKH) määrähinnoitteluun ja esitti yhtiölle yhdeksän miljoonan euron seuraamusmaksua. Myös Euroopan komissio ja jäsenvaltioiden kilpailuviranomaiset ovat viime vuosina tehneet useita määrähinnoittelua koskevia kielto- ja sakkopäätöksiä. Mistä määrähinnoittelussa on kysymys ja miksi se on kiellettyä?
Lue lisää
Asiantuntija Anni-Pauliina Kurki
Koronavirus on viime kuukausina levinnyt lähes maailman joka kolkkaan. Tällä hetkellä se vaikuttaa jokaisen ihmisen elämään usealla eri tavalla. Luonnollisesti keskiössä on ihmisten terveys, mutta viruksella on lisäksi merkittäviä vaikutuksia maailmantalouteen. Myös kilpailuviranomaiset ovat joutuneet reagoimaan poikkeukselliseen tilanteeseen.
Lue lisää
Johtaja Sanna Syrjälä
Markkinaoikeus kielsi 17.2.2020 antamallaan päätöksellä Keskon ja Heinon Tukun välisen yrityskaupan. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun yrityskaupan täytäntöönpano estetään Suomessa. Kilpailu- ja kuluttajaviraston esitystä ja markkinaoikeuden päätöstä kaupan kieltämisestä ei voida kuitenkaan pitää merkkinä yrityskauppavalvonnan linjan tiukentumisesta.
Lue lisää
Asiantuntija Annastina Hellsten ja harjoittelija Joona Havunen
Jääkiekkokausi 2019–2020 on hyvässä vauhdissa ja Liigan runkosarjasta on pelattu jo noin kolmannes. Liigaseurat taistelevat asetelmista kevään mestaruusjahtiin, mutta urheilumenestyksen lisäksi seurat haluavat menestyä myös taloudellisesti. Liigaseurat ovat yrityksiä, jotka käyvät pelaajakauppaa ja tarjoavat viihdepalveluita katsojille. Tällainen urheiluun liittyvä taloudellinen toiminta ei ole yleensä kokoluokaltaan mitenkään vähäpätöistä, ja siihen liittyvä kilpailua rajoittava käyttäytyminen kiinnostaa kilpailuviranomaista.
Lue lisää
Kilpailuasiainneuvos Mika Hermas
Merkittävä osa julkisin varoin tehdyistä hyödyke- tai palveluostoista kilpailutetaan julkisina hankintoina. Hankintayksiköt kilpailuttavat joskus niin mittavia ja monimutkaisia kokonaisuuksia, että varsinkaan pk-yritysten rahkeet eivät riitä toteuttamaan pyydettyä kokonaisuutta. Joskus kilpailutuksessa sallitaan osakokonaisuuksista tarjoaminen, mikä helpottaa pienempienkin yritysten mahdollisuuksia jättää tarjous. Silloin kun osatarjouksia ei sallita, tai osakokonaisuudetkin jäävät omiin rahkeisiin nähden liian mittaviksi, yrityksen vaihtoehtoina ovat käytännössä joko jättää tarjoamatta kokonaan taikka etsiä yksi tai useampia kumppaneita, joiden kanssa se voisi yhdessä tarjota pyydetyn kokonaisuuden.
Lue lisää
Asiantuntija Eero Hämäläinen
Kesäkuun alussa korkein hallinto-oikeus antoi nk. voimajohtokartelliasiassa välipäätöksen, jonka mukaan se esittää unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisukysymyksen seuraamusmaksuesityksen vanhentumisesta. Ennakkoratkaisupyyntö on siinä mielessä poikkeuksellinen suomalaisessa kilpailuoikeudellisessa oikeuskäytännössä, että kyseessä on ensimmäinen kerta, kun KKV:n seuraamusmaksuesitystä koskevassa asiassa pyydetään ennakkoratkaisua. EU:n tasolla ennakkoratkaisuja on annettu laajasti ja ennakkoratkaisupyynnöt muodostavatkin suurimman yksittäisen ryhmän unionin tuomioistuimen käsittelemistä asioista. Mutta mitä ennakkoratkaisuilla tavoitellaan, miten niitä koskevia pyyntöjä käsitellään unionin tuomioistuimessa ja miten ennakkoratkaisu vaikuttaa asian kansalliseen käsittelyyn?
Lue lisää