Johtaja Sanna Syrjälä

Markkinaoikeus kielsi 17.2.2020 antamallaan päätöksellä Keskon ja Heinon Tukun välisen yrityskaupan. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun yrityskaupan täytäntöönpano estetään Suomessa. Kilpailu- ja kuluttajaviraston esitystä ja markkinaoikeuden päätöstä kaupan kieltämisestä ei voida kuitenkaan pitää merkkinä yrityskauppavalvonnan linjan tiukentumisesta.

Asiantuntija Annastina Hellsten ja harjoittelija Joona Havunen

Jääkiekkokausi 2019–2020 on hyvässä vauhdissa ja Liigan runkosarjasta on pelattu jo noin kolmannes. Liigaseurat taistelevat asetelmista kevään mestaruusjahtiin, mutta urheilumenestyksen lisäksi seurat haluavat menestyä myös taloudellisesti. Liigaseurat ovat yrityksiä, jotka käyvät pelaajakauppaa ja tarjoavat viihdepalveluita katsojille. Tällainen urheiluun liittyvä taloudellinen toiminta ei ole yleensä kokoluokaltaan mitenkään vähäpätöistä, ja siihen liittyvä kilpailua rajoittava käyttäytyminen kiinnostaa kilpailuviranomaista.

Kilpailuasiainneuvos Mika Hermas

Merkittävä osa julkisin varoin tehdyistä hyödyke- tai palveluostoista kilpailutetaan julkisina hankintoina. Hankintayksiköt kilpailuttavat joskus niin mittavia ja monimutkaisia kokonaisuuksia, että varsinkaan pk-yritysten rahkeet eivät riitä toteuttamaan pyydettyä kokonaisuutta. Joskus kilpailutuksessa sallitaan osakokonaisuuksista tarjoaminen, mikä helpottaa pienempienkin yritysten mahdollisuuksia jättää tarjous. Silloin kun osatarjouksia ei sallita, tai osakokonaisuudetkin jäävät omiin rahkeisiin nähden liian mittaviksi, yrityksen vaihtoehtoina ovat käytännössä joko jättää tarjoamatta kokonaan taikka etsiä yksi tai useampia kumppaneita, joiden kanssa se voisi yhdessä tarjota pyydetyn kokonaisuuden.

Asiantuntija Eero Hämäläinen

Kesäkuun alussa korkein hallinto-oikeus antoi nk. voimajohtokartelliasiassa välipäätöksen, jonka mukaan se esittää unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisukysymyksen seuraamusmaksuesityksen vanhentumisesta. Ennakkoratkaisupyyntö on siinä mielessä poikkeuksellinen suomalaisessa kilpailuoikeudellisessa oikeuskäytännössä, että kyseessä on ensimmäinen kerta, kun KKV:n seuraamusmaksuesitystä koskevassa asiassa pyydetään ennakkoratkaisua. EU:n tasolla ennakkoratkaisuja on annettu laajasti ja ennakkoratkaisupyynnöt muodostavatkin suurimman yksittäisen ryhmän unionin tuomioistuimen käsittelemistä asioista. Mutta mitä ennakkoratkaisuilla tavoitellaan, miten niitä koskevia pyyntöjä käsitellään unionin tuomioistuimessa ja miten ennakkoratkaisu vaikuttaa asian kansalliseen käsittelyyn?

Tutkimuspäällikkö Mia Salonen

Uusi kirjanpidon eriyttämissäännös luo edellytyksiä julkisyhteisön elinkeinotoiminnan kannattavuuden ja hinnoittelun kustannusperusteisuuden varmistamiseen sen toiminnanohjauksessa ja sisäisessä päätöksenteossa. Tämä ennaltaehkäisee kilpailuneutraliteettiongelmien syntymistä. Samalla säännös tehostaa kilpailuneutraliteetin valvontaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) saadessa selvityksiään varten luotettavaa kirjanpitoon perustuvaa ja tilintarkastuksen piiriin kuuluvaa tietoa. Kirjanpito tulee eriyttää 1.1.2020 alkaen.

Johtava asiantuntija Jarkko Vuorinen

Viime aikoina EU:ta on syytetty tehottomuudesta. Väitetään, ettei EU pysty ratkaisemaan isoja, eikä edes pieniä ongelmia. Silloin kun EU saa jotain aikaan, kyse on vesitetystä kompromissista, joka ei hyödytä ketään. Lisäksi EU-sääntelyn on väitetty jäävän helposti lobbarien armoille, jonka seurauksena lainsäädäntö on vääristynyttä ja tiettyjä toimijoita suosivaa. EU:sta on löydettävissä myös onnistumisia. Tästä hyvä esimerkki on sisämarkkinavapauksia täydentävä EU:n kilpailulainsäädäntö, joka on osoittanut toimivuutensa vuodesta toiseen. Ylikansalliset kilpailunrajoitukset vaativat toimivaa ylikansallista kilpailusääntelyä.

Tutkimuspäällikkö Mia Salonen

Suomi on hyvinvointiyhteiskunta, jossa julkisella sektorilla on perinteisesti ollut palveluiden järjestäjänä merkittävä rooli. Julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta on meillä Tilastokeskuksen tietojen mukaan noin 20-25 %, mikä on Maailmanpankin tilastoihin perustuvien vertailutietojen mukaan suhteellisen korkea. Globaalissa vertailussa Suomi on 133 maasta sijalla 17. Koko Euroopan vertailussa kärkisijoilla on useita Pohjoismaita, ja Suomi on sijalla kahdeksan. EU:ssa Suomi sijoittuu viidenneksi. Julkisten hankintojen arvosta on puolestaan esitetty arvioita, joissa puhutaan vuositasolla jopa 35 miljardista eurosta.

Lue lisää