Asiantuntija Eero Hämäläinen

Kesäkuun alussa korkein hallinto-oikeus antoi nk. voimajohtokartelliasiassa välipäätöksen, jonka mukaan se esittää unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisukysymyksen seuraamusmaksuesityksen vanhentumisesta. Ennakkoratkaisupyyntö on siinä mielessä poikkeuksellinen suomalaisessa kilpailuoikeudellisessa oikeuskäytännössä, että kyseessä on ensimmäinen kerta, kun KKV:n seuraamusmaksuesitystä koskevassa asiassa pyydetään ennakkoratkaisua. EU:n tasolla ennakkoratkaisuja on annettu laajasti ja ennakkoratkaisupyynnöt muodostavatkin suurimman yksittäisen ryhmän unionin tuomioistuimen käsittelemistä asioista. Mutta mitä ennakkoratkaisuilla tavoitellaan, miten niitä koskevia pyyntöjä käsitellään unionin tuomioistuimessa ja miten ennakkoratkaisu vaikuttaa asian kansalliseen käsittelyyn?

Ennakkoratkaisuilla pyritään yhdenmukaistamaan EU-lainsäädännön soveltamista

Ennakkoratkaisumenettelyllä mahdollistetaan jäsenvaltioiden kansallisten tuomioistuinten ja unionin tuomioistuimen välinen yhteistyö sekä pyritään varmistamaan EU-lainsäädännön tehokas ja yhteneväinen soveltaminen kaikissa EU:n jäsenmaissa. Ennakkoratkaisuja voivat pyytää ainoastaan jäsenvaltioiden kansalliset tuomioistuimet.

Kansallinen tuomioistuin voi pyytää ennakkoratkaisua, jos asian käsittelyssä on sovellettava EU-oikeutta ja EU-oikeuden tulkinta on merkityksellistä kansallisen tuomioistuimen päätöksenteon kannalta.

Käytännössä myös edellytetään, että ennakkoratkaisupyynnön kohteena olevasta tulkintakysymyksestä ei ole unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä saatavilla tai EU-oikeuden tulkinta ei ole ilmeisen selvä. Kansallisella tuomioistuimella on velvollisuus pyytää ennakkoratkaisua, jos kyseisen tuomioistuimen ratkaisusta ei ole valitusmahdollisuutta.

Ennakkoratkaisupyyntö ja erityisesti siinä esitetty ennakkoratkaisukysymys toimivat asian käsittelyn perustana unionin tuomioistuimessa. Kansallisen tuomioistuimen ennakkoratkaisukysymyksen on koskettava EU-oikeuden tulkintaa tai pätevyyttä. Unionin tuomioistuin ei ota kantaa asian tosiseikkoihin eikä kansallisen lainsäädännön tai oikeuskäytännön tulkintaan, vaikka nämä lyhyesti kuvataan unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisupyynnössä. Varsinainen ennakkoratkaisukysymys pyritään muotoilemaan siten, että ratkaistava kysymys on ymmärrettävissä jopa tukeutumatta ennakkoratkaisupyynnön perusteluihin ja taustatietoihin. Ennakkoratkaisupyynnössä kansallinen tuomioistuin voi myös antaa näkemyksensä annettavasta vastauksesta.

Kirjallisen käsittelyn lisäksi asiaa voidaan käsitellä suullisessa istunnossa

Ennakkoratkaisupyynnön tultua vireille unionin tuomioistuimessa käynnistyy asian kirjallinen käsittely. Kirjallisen käsittelyn päätyttyä esittelevä tuomari antaa asiassa alustavan kertomuksensa ja asia siirretään ennakkoratkaisun antavan kokoonpanon käsiteltäväksi. Kirjallisen käsittelyn lisäksi asiaa voidaan käsitellä suullisessa istunnossa, jos osapuolet ovat tätä kirjallisen käsittelyn päätyttyä vaatineet ja tuomioistuin on hyväksynyt osapuolten vaatimuksen.

Unionin tuomioistuimella on mahdollisuus saada julkisasiamiehen ennakkoratkaisu käsiteltävästä asiasta. Ratkaisuehdotuksessa kerrataan asian tosiseikat, sovellettava lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö sekä annetaan oikeudellinen arvio ratkaistavista kysymyksistä yhdessä yksilöidyn ratkaisuehdotuksen kanssa. Julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksella voi olla tulkinnallinen vaikutus, mutta ratkaisuehdotus ei sido unionin tuomioistuinta.

Edellä mainittujen vaiheiden jälkeen unionin tuomioistuin tekee päätösharkintansa ja antaa ennakkoratkaisunsa.

Unionin tuomioistuimen vuoden 2018 vuosikertomuksen mukaan keskimääräinen käsittelyaika kaikissa unionin tuomioistuimen käsiteltävänä olleissa asioissa oli noin 16 kuukautta. Keskimääräinen käsittelyaika kuvaa hyvin myös ennakkoratkaisumenettelyn keskimääräistä kestoa.

Tietyissä erikseen säännellyissä tilanteissa voidaan soveltaa myös nopeutettua tai kiireellistä ennakkoratkaisumenettelyä, jolloin asian käsittelyaika on luonnollisesti keskimääräistä lyhyempi.

Korkein hallinto-oikeus antaa päätöksensä ennakkoratkaisun saatuaan

Ennakkoratkaisun pyytäminen lykkää asian käsittelyä kansallisessa tuomioistuimessa. Unionin tuomioistuimen annettua ennakkoratkaisunsa kansallinen tuomioistuin voi antaa lopullisen päätöksensä asiassa.

Unionin tuomioistuimen antama ennakkoratkaisu sitoo sekä pyynnön tehnyttä kansallista tuomioistuinta että muita kansallisia tuomioistuimia, jotka käsittelevät samankaltaista ongelmaa.

Ennakkoratkaisuilla on siis keskeinen asema EU:n lainsäädännön soveltamisessa ja oikeuskäytännön kehittymisessä.

Ennakkoratkaisumenettelyn lykkäävän vaikutuksen vuoksi voimajohtokartelliasiassa jäädään odottamaan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisua, jonka jälkeen korkein hallinto-oikeus antaa lopullisen päätöksensä asiassa.

Lue lisää:
Unionin tuomioistuimen esittely. Euroopan unionin tuomioistuimen kotisivut.