Johtava asiantuntija Jarkko Vuorinen
Viime aikoina EU:ta on syytetty tehottomuudesta. Väitetään, ettei EU pysty ratkaisemaan isoja, eikä edes pieniä ongelmia. Silloin kun EU saa jotain aikaan, kyse on vesitetystä kompromissista, joka ei hyödytä ketään. Lisäksi EU-sääntelyn on väitetty jäävän helposti lobbarien armoille, jonka seurauksena lainsäädäntö on vääristynyttä ja tiettyjä toimijoita suosivaa. EU:sta on löydettävissä myös onnistumisia. Tästä hyvä esimerkki on sisämarkkinavapauksia täydentävä EU:n kilpailulainsäädäntö, joka on osoittanut toimivuutensa vuodesta toiseen. Ylikansalliset kilpailunrajoitukset vaativat toimivaa ylikansallista kilpailusääntelyä.
Kansallisten kilpailuviranomaisten merkitystä EU:n kilpailuoikeuden soveltamisessa ei sovi vähätellä. Kansalliset kilpailuviranomaiset eivät ole mitään postitoimistoja, vaan ne vastaavat pääosasta EU:n kilpailuoikeuden soveltamisesta. Kansallisten kilpailuviranomaisten valtuuksissa on kuitenkin ollut huomattavia eroja.
Erojen seurauksena kilpailuprosessin lopputulos voi vaihdella riippuen siitä, missä jäsenvaltiossa yritykset harjoittavat toimintaansa.
Tämä on sisämarkkinoiden toimivuuden ja EU:n kilpailulainsäädännön yhdenmukaisen soveltamisen kannalta haitallista.
EU:n kilpailuoikeuden kansallisessa soveltamisessa saavutettiin uusi merkkipaalu, kun ECN+ -direktiivi tuli voimaan vuoden alussa. Direktiivin kansallinen täytäntöönpano tulee tehdä 4.2.2021 mennessä. ECN+ -direktiivi harmonisoi kansallisten kilpailuviranomaisten tutkinta-, toimivalta- ja sakotusvaltuudet, kun ne soveltavat EU:n kilpailuoikeutta rinnakkain kansallisen kilpailuoikeuden kanssa.
Kyseessä on tärkeä askel, jolla pyritään varmistamaan EU:n kilpailuoikeuden tehokas täytäntöönpano kansallisella tasolla.
ECN+ -direktiivi syntyi noin vuoden kestäneiden neuvottelujen tuloksena. Kun ottaa huomioon, että neuvotteluihin osallistui 28 jäsenmaata, komissio, Euroopan parlamentti ja neuvosto, tulos saatiin lähes ennätysajassa. Neuvotteluissa oli tekemisen meininki ja asiat etenivät jämäkästi.
Neuvottelujen perusteella syntynyttä direktiiviä voidaan pitää onnistuneena. Direktiivi mahdollistaa kansallisille kilpailuviranomaisille uusia keinoja, kuten rakenteelliset korjaustoimet ja muutoksen toimialayhdistyksille määrättäviin sakkoihin, jotka laskentatavan muutoksesta johtuen voivat jatkossa olla tuntuvia.
Kilpailuviranomainen ei tarvitse kyseisiä valtuuksia itsensä vuoksi – saati yritysten kiusaksi – vaan voidakseen paremmin edistää päätavoitettaan, joka on kuluttajien hyvinvointi.
Monet direktiivin mahdollistamat valtuudet ovat jo olleet useiden muiden jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten käytettävissä. ECN+ -direktiivi noudatteleekin eurooppalaista linjaa ja niitä valtuuksia, joita komissiolla itsellään on ollut käytössä. EU:n kilpailuoikeuden soveltamisessa kansallisilla kilpailuviranomaisilla tulee olla samat valtuudet kuin komissiolla.
Kansallisilla kilpailuviranomaisilla on jatkossa käytössään harmonisoidut ja toimivat valtuudet. Saavutus ei ole vähäinen. Vaikka yksi pääsky ei tee vielä kesää, ECN+ -direktiivi osoittaa, että EU:n puitteissa on mahdollisuus myös onnistumisiin.