Julkisilla hankinnoilla voidaan edistää markkinoiden toimivuutta ja kilpailullisuutta

Erikoistutkija Niina Ruuskanen

Julkisia hankintoja tehdään vuosittain Suomessa kymmenillä miljardeilla euroilla. Näin mittavaan julkisten varojen käyttöön kohdistuu paljon odotuksia, ja julkisia hankintoja tehdessä joudutaankin usein sovittamaan yhteen monenlaisia – toisinaan ristiriitaisiakin – vaatimuksia ja intressejä. Kun hankinnan tarkoituksena on kuitenkin viime kädessä saada hankintayksikön tarvetta vastaava tavara, palvelu tai rakennusurakka, ei markkinoiden toimivuuden ja taloudellisen kilpailun edistäminen ole välttämättä tarjouspyyntöä laadittaessa prioriteettilistan kärkipäässä.

Mitä markkinoiden toimivuuden ja taloudellisen kilpailun edistämisellä julkisissa hankinnoissa oikeastaan edes tarkoitetaan?

Hankintalain tavoitteiden mukaisesti hankinnat on pyrittävä toteuttamaan olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen.

Tämä tarkoittaa hankintojen toteuttamista niin, että tarjouskilpailuissa saadaan aikaan todellista kilpailua, jolla optimaalinen hinta tai hinta-laatusuhde voidaan määrittää. Käytännössä tavoitteena on siis saada useita tarjouksia, joita hankintayksikkö voi vertailla ja valita niistä parhaan.

Kilpailun edistäminen julkisissa hankinnoissa tähtää askeleen pidemmälle:

Tavoitteena on, että hankintamenettelyn seurauksena kilpailu markkinoilla säilyy ja parhaassa tapauksessa saadaan aikaan jopa entistä houkuttelevammat ja toimivammat markkinat.

Näin varmistetaan, että kilpailuolosuhteet ovat yhä olemassa, kun hyödykettä hankitaan seuraavan kerran. Ilo kerran saadusta halvasta hinnasta loppuu nimittäin lyhyeen, jos seuraavalla kilpailutuskierroksella markkinoilla toimiikin enää yksi tai muutama yritys. Jos tarjouspyyntöön voi vastata vain yksi yritys, pystyy se käytännössä asettamaan tarjoushinnan ja muut vertailtavat seikat haluamallaan tavalla melko varmana siitä, että tarjous tulee joka tapauksessa valituksi.

Markkinoiden toimivuuden ja kilpailullisuuden edistämisestä on hyötyä paitsi suoraan hankintayksikölle itselleen, myös laajemmin kuluttajille ja kansantaloudelle.

Keskittyneillä markkinoilla voi piillä myös suurempi kartellien tai muiden kiellettyjen kilpailunrajoitusten riski. Esimerkiksi tarjouskartellit ovat todennäköisempiä, jos alalla toimii vain muutamia yrityksiä. Mitä vähemmän toimijoita on, sitä helpompi niiden on saavuttaa yhteisymmärrys kartellin toimintatavasta.

Hankintayksikön on tärkeää tiedostaa asemansa

Ensimmäinen askel kilpailullisuuden edistämiseen on hankinnan markkinavaikutusten arviointi. Hankintayksikkö voi aloittaa arvioinnin itsetutkiskelulla, eli tiedostamalla mikä on sen oma rooli markkinatoimijana.

Ostotoiminnan keskittämisellä on kiistatta etunsa, mutta mitä suuremmat hankintavolyymit hankintayksiköllä on, sitä merkittävämmät vaikutukset sen hankinnoilla on markkinoihin. Etenkin isojen hankkijoiden ja yhteishankintayksiköiden kannattaa siis kiinnittää hankinnan markkinavaikutuksiin erityistä huomiota.

Jos kilpailullisuuden edistäminen ja toimivat markkinat on asetettu hankintojen strategiseksi tavoitteeksi, osataan markkinavaikutusten huomioon ottamiselle varata systemaattisesti aikaa ja muita resursseja myös käytännön hankintaprosessissa.

Painopiste hankinnan valmisteluun

Hankintayksikön on vaikea asemoida itseään markkinoille, jos se ei tunne hyvin niitä markkinoita, joilla se toimii. Markkinoita kun on niin kovin monenlaisia. Jos hankinnalla halutaan saada aikaan positiivisia markkinavaikutuksia, hankinnan huolellisen valmistelun ja sen osana markkinakartoituksen tärkeys korostuu.

Eräät markkinat, kuten Suomessa vaikkapa yksityisten sosiaalipalvelujen markkinat, nojaavat vahvasti julkisen sektorin ostojen varaan. Toisaalta taas joidenkin hyödykkeiden ostajakuntaan voi kuulua sekä julkisen että yksityisen sektorin asiakkaita ympäri maailmaa.  On selvää, että yksittäisen hankintayksikön ostotoiminnan vaikutukset ovat aivan erilaiset rajatuilla, paikallisilla markkinoilla kuin sellaisilla markkinoilla, joilla suuri hankintayksikkökin on vain pieni asiakas lukuisien muiden joukossa.

Markkinoiden toimivuutta ja kilpailullisuutta voidaan edistää hankintamenettelyissä monin eri tavoin, kunhan markkinaa ymmärretään ja ymmärrys näkyy myös hankinnan toteutuksessa.

Onko hankintayksiköillä vastuuta markkinoiden toimivuudesta?

Julkinen hankinta lähtee aina ostajan tarpeesta, eikä yhdelläkään hankintayksiköllä ole lakiin perustuvaa velvollisuutta huolehtia tietyn markkinan hyvinvoinnista tai olemassaolosta. Hankintayksikön ei siis ole ”pakko ostaa” tai sopeutua markkinoihin vain yritysten liiketoimintaa tukeakseen.

Julkinen sektori on kuitenkin monelta osin riippuvainen yritysten tuottamista tuotteista ja palveluista. Näin ollen hienovaraisempi kilpailullisuuden edistäminen voi pitkällä aikavälillä tuottaa suurempia säästöjä kuin yksittäinen kilpailutus, jolla painetaan hintatasoa mahdollisimman alas, mutta jonka seurauksena markkina keskittyy voimakkaasti.

Hankinnan vaikutukset markkinoiden toimintaan kannattaakin pitää mielessä julkisin varoin hankkiessa, sillä kilpailuttamisesta ei ole hyötyä ilman kilpailua.

Lue myös:

Miten ehkäistä kartelleja julkisissa hankinnoissa? – Muistilista hankintayksiköille. Ajankohtaista kilpailusta -blogi 15.5.2018.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.