Tutkija Elisa Aalto

Vuoden 2017 alussa voimaan tullut hankintalaki tarkensi sidosyksikköjä koskevaa sääntelyä. Hankintalain 15 §:n mukaan hankintalakia ei sovelleta hankintaan, jonka hankintayksikkö tekee sidosyksiköltään eli niin sanotulta in house -yksiköltä. Hankintayksikkö voi siis ostaa sidosyksiköltään palveluja ilman niiden kilpailuttamista, jos erikseen säädetyt sidosyksikkösuhteen kriteerit täyttyvät.

Sidosyksikkö on hankintayksiköstä muodollisesti erillinen ja päätöksenteon kannalta itsenäinen yksikkö, johon hankintayksikön tulee yksin tai yhdessä muiden omistajien kanssa käyttää määräysvaltaa samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa. Käytännössä hankintayksikön on aidosti pystyttävä vaikuttamaan sidosyksikön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin. Määräysvallan toteutumisen edellytyksiä on täsmennetty hankintalaissa ja oikeuskäytännössä. Edellä mainittujen kriteerien lisäksi myös sidosyksikön ulosmyyntiä eli liiketoimintaa muiden kuin määräysvaltaa käyttävien hankintayksiköiden kanssa on rajoitettu.

Uudessa hankintalaissa ulosmyynnin rajoja tiukennettiin, ja lain siirtymäsäännösten mukaisesti yksiköiden toiminnan sopeuttamiselle annettu aika on loppumaisillaan.

Uudet ulosmyyntirajat voimaan tammikuussa

Ulosmyynnin uutta prosenttiosuutta ja euromääräistä rajoitusta aletaan soveltaa tammikuusta 2019 alkaen.

Sidosyksikkö saa jatkossa harjoittaa enintään viiden prosentin ja enintään 500 000 euron osuuden liiketoiminnastaan muiden kuin siihen määräysvaltaa käyttävien hankintayksiköiden kanssa.

Molempien ulosmyyntirajojen on toteuduttava yhtä aikaa. Ulosmyyntiä rajoittaa toisin sanoen 500 000 euron euromääräinen raja, jos sidosyksikön keskimääräinen kokonaisliikevaihto on yli 10 miljoonaa euroa. Tätä pienempien liikevaihtojen osalta ulosmyyntiä rajoittaa viiden prosentin raja. Jos ulosmyynti on sopimusta edeltävien kolmen vuoden aikana keskimäärin alle 100 000 euroa vuodessa, ei liikevaihtoa koskevaa prosentuaalista rajoitusta kuitenkaan sovelleta.

Poikkeuksen edellä mainittuihin rajoihin muodostavat sosiaali- ja terveyspalvelujen alalla toimivat sidosyksiköt, joiden ulosmyynti saa olla 10 prosenttia vuoden 2021 loppuun asti. Toisena poikkeuksena ovat kunnan jätehuollon toimialalla toimivat sidosyksiköt, joiden ulosmyynti saa niin ikään olla 10 prosenttia vuoden 2029 loppuun asti. Kolmannen poikkeuksen muodostavat tilanteet, joissa sidosyksikön liiketoimintaa vastaavaa markkinaehtoista toimintaa ei ole. Tällaisessa tapauksessa ulosmyynnin osuus saa olla 10 prosenttia ilman euromääräistä rajaa. Markkinaehtoisen toiminnan olemassaolo selvitetään avoimuusilmoituksella.

Ulosmyynnin arvioinnissa oltava tarkkana

Ulosmyyntirajan prosenttiosuuden laskemisen perusteena käytetään pääsääntöisesti sopimuksen tekemistä edeltävien kolmen vuoden keskimääräistä kokonaisliikevaihtoa. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös muuta vastaavaa toimintaan perustuvaa määrää. Jos liikevaihtoa ei ole esimerkiksi perustamisajankohdan tai toiminnan uudelleenjärjestämisen vuoksi, voidaan toiminnan mittauksessa käyttää tietoja tulevasta liiketoiminnasta.

Hankintayksikön kannattaa aluksi arvioida sidosyksikön liiketoiminnan määrä kokonaisuudessaan. Kun se on selvillä, voidaan laskea kuinka paljon liiketoimintaa saa sidosyksikkösääntelyn puitteissa suunnata ulkopuolisille toimijoille. Erityisen tärkeää on huolehtia määräysvaltakriteerin toteutumisesta. Jos jollain omistajataholla ei ole määräysvaltaa, katsotaan tällaiselle yksikölle kohdistuva myynti ulosmyynniksi. Se puolestaan saattaa vaarantaa myös muiden omistajatahojen sidosyksikköaseman.

Avoimuusilmoitus markkinaehtoisen toiminnan selvittämiskeinona

Jos sidosyksikkö aikoo harjoittaa liiketoiminnastaan yli 5 prosenttia tai 500 000 euroa muiden kuin määräysvaltaa käyttävien tahojen kanssa, on hankintayksikön ensin selvitettävä mahdollisen markkinaehtoisen toiminnan olemassaolo. Selvitys tehdään julkaisemalla HILMA-ilmoituspalvelussa yleinen avoimuusilmoitus, jolla ilmoitetaan sidosyksikön ulosmyyntiaikeesta. Vastausten antamiselle varatun määräajan on oltava vähintään 14 vuorokautta avoimuusilmoituksen julkaisemisesta.

Avoimuusilmoituksen julkaisemisen jälkeen markkinoilla oleva toimittaja voi ilmoittaa hankintayksikölle ilmoitusta vastaavasta markkinaehtoisesta toiminnasta. Vastaavan toiminnan tulee olla volyymiltään riittävä ja todellinen vaihtoehto, ja sen olemassaolo on osoitettava riittävän selkeästi ja varmasti.

Jos hankintayksikkö ei saa määräaikaan mennessä lainkaan uskottavaa vastaavaa toimintaa osoittavia vastauksia, on sidosyksikön ulosmyyntiraja 10 prosenttia eikä euromääräistä rajoitusta sovelleta.

Korkeampi raja on voimassa kolme vuotta avoimuusilmoituksessa asetetun vastausmääräajan päättymisestä.

Hankintayksikkö vastaa avoimuusilmoituksen selkeydestä

Hankintalain 58 §:n 3 momentin mukaisesti ilmoituksessa on oltava vähintään hankintayksikön tai yksiköiden ja sidosyksikön yksilöintitiedot, kuvaus sidosyksikön liiketoiminnan tai yhteistyön piiriin kuuluvien palvelujen luonteesta, muille kuin määräysvaltaa käyttäville hankintayksiköille suunnatun liiketoiminnan arvioitu osuus, tiedot markkinaehtoista vastaavaa toimintaa koskevien vastausten tekemisen vähimmäismääräajasta sekä osoite, johon vastaukset on toimitettava.

Hankintalaki tai sen esityöt eivät määrittele edellä mainittua tarkemmin sitä, kuinka laajasti ja yksityiskohtaisesti sidosyksikön liiketoiminnan palveluiden luonnetta ja laajuutta tulisi avoimuusilmoituksessa kuvata. Käytännössä ilmoituslomakkeessa on kohta, jossa pyydetään vapaasti kuvaamaan sidosyksikön suunniteltu liiketoiminta, joka kohdistuu muihin tahoihin kuin sidosyksikköön määräysvaltaa käyttäviin hankintayksiköihin. Selkeän ilmoitusrakenteen muodostaminen jää ilmoitusta laativan hankintayksikön vastuulle.

KKV:n näkemyksen mukaan avoimuusilmoituksessa olisi ilmoitettava vaaditut tiedot sellaisella tarkkuudella, että markkinoilla oleva toimija voi ilmoituksen perusteella aidosti arvioida edellytyksiään tuottaa vastaavaa liiketoimintaa.

KKV suosittelee, että avoimuusilmoituksessa täsmennetään ulosmyynnin ennakoitu arvo sekä ajanjakso, jolle arvo on laskettu. Jos sidosyksikkö toimii useilla eri toimialoilla ja tuottaa monia erityyppisiä palveluita, on ilmoituksessa lisäksi hyvä eritellä ulosmyynniksi laskettavien palvelujen arvo sekä laajuus toimialoittain ja palvelutyypeittäin. Myös liiketoiminnan mahdollinen jakautuminen eri maantieteellisille alueille kannattaa tuoda ilmoituksessa ilmi.

Jos avoimuusilmoitus itsessään on epätarkka ja suppea, ei hankintayksikkö voi myöskään odottaa saavansa kovin tarkasti eriteltyjä vastauksia markkinatoimijoilta. Avoimuusilmoitusta laatiessaan hankintayksikön olisikin pohdittava asiaa siltä kannalta, voiko markkinoilla oleva toimittaja todellisuudessa antaa ilmoituksessa annettujen tietojen perusteella riittävän vastauksen mahdollisesta vastaavasta markkinaehtoisesta toiminnasta.

KKV valvoo sidosyksikkökriteerien täyttymistä

Kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtävänä on valvoa hankintalain noudattamista, ja lainsäätäjän tarkoituksena on ollut, että valvonnassa keskityttäisiin erityisesti lainvastaisiin suorahankintoihin. Sidosyksikkösuhdetta koskevassa valvonnassa ja sen priorisoinnissa KKV:n tulisi lainsäätäjän mukaan keskittyä siihen, noudatetaanko ilmoitusmenettelyä ja pysyykö määräysvaltapiirin ulkopuolelle suuntautuva liiketoiminta laissa asetetuissa enimmäisrajoissa. Ulosmyynnin valvonta puolestaan edellyttää myös määräysvallan selvittämistä.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto tulee myös jatkossa valvomaan sidosyksikkökriteerien toteutumista. Jos hankintayksikössä ei vielä ole varauduttu sidosyksikkötoiminnan rajojen muuttumiseen, on asiaan viimeistään nyt syytä kiinnittää huomiota.

Lue lisää KKV:n hankintojen valvonnasta:

Hankintojen valvojaa tarvitaan. KKV Uutiskirje 6/2018