Kuva: iStockphoto

Miten KKV edustaa kilpailuasioissa Suomea maailmalla?

Erikoistutkija Terhi Immonen

EU-komission ja jäsenvaltioiden viranomaisten välinen yhteistyö sekä pohjoismainen viranomaisyhteistyö on hyvin integroitunutta erityisesti kilpailuoikeuden alueella. Toimivaa yhteistyötä tarvitaan sisämarkkinoilla ja Pohjoismaissa toimivien yritysten oikeusturvan takaamiseksi, ja yhteistyöstä hyötyvät yritysten lisäksi myös kuluttajat.

KKV:n kansainvälisiä kilpailuasioita hoitavan yksikön asiantuntijat valmistelevat ja koordinoivat viraston EU- ja muuta kansainvälistä yhteistyötä ja edustavat virastoa useissa kansainvälisissä asiantuntijatyöryhmissä.

KKV:n keskeiset sidosryhmät kansainvälisissä kilpailuasioissa ovat komissio (DG Competition), OECD:n kilpailukomitea, pohjoismaiset kilpailuviranomaiset ja International Competition Network (ICN). Virasto osallistuu näiden piirissä yli 37 työryhmään, joista monet toimivat sähköisesti esimerkiksi puhelinkokouksia, teleseminaareja ja webinaareja hyödyntäen.

Yksikkömme on viime aikoina ollut mukana muun muassa ECN+ -projektissa ja valmistelemassa pohjoismaista yhteistyösopimusta. Kummankin projektin eri vaiheissa on ollut mukana muitakin KKV:n edustajia, kollegoita Pohjoismaista ja jäsenvaltioiden viranomaisista. Kumpikin projekti alkaa myös olla maalissa: pohjoismainen sopimus on ratifioitu eduskunnassa ja ECN+ -direktiiviehdotuksessa on saavutettu poliittinen yhteisymmärrys.

Virkamiehenä ja juristina olen oppinut näissä projekteissa paljon kansainvälisiin sopimuksiin ja direktiiveihin liittyvistä prosesseista sekä päässyt seuraamaan taitavia kollegoita ja heidän toimintatapojaan neuvottelutilanteissa erimuotoisten pöytien ääressä.

Pohjoismainen yhteistyö tiivistyy entisestään

Pohjoismaisella yhteistyöllä kilpailuasioissa on pitkät perinteet, ja yhteistyö on alkanut jo ennen Suomen EU-jäsenyyttä. Muut Pohjoismaat solmivat yhteistyötä koskevan sopimuksen 2000-luvun alussa. Suomessa ei katsottu tarpeelliseksi liittyä sopimukseen, vaan ajatuksena oli, että yhteistyö ECN-verkostossa asetuksen 1/2003 perusteella riittäisi.

Uudella pohjoismaisella yhteistyösopimuksella, jossa Suomikin on sopijaosapuolena, on tarkoitus varmistaa ECN-verkoston asetusta 1/2003 vastaavan yhteistyön mahdollisuus kaikissa tilanteissa riippumatta siitä, täyttyykö kauppakriteeri tai onko maa EU-jäsen.

Pohjoismaiden markkinat ovat pitkälti yhdentyneet, jolloin myös kilpailunrajoituksilla voi olla rajat ylittäviä vaikutuksia. Yhteistyö ja tietojenvaihto esimerkiksi kartellitutkinnassa ja yrityskaupoissa hyödyttää silloin kaikkien Pohjoismaiden viranomaisia.

Tietojenvaihdon lisäksi viranomaisten väliseen yhteistyöhön kuuluvat tietopyynnöt, ilmoitukset tutkinnasta, oikeus tehdä tarkastus toisen viranomaisen puolesta sekä avustaa tarkastusta suorittavaa viranomaista tämän pyynnöstä.

ECN+ -direktiivi takaa harmonisoidut ja toimivat valtuudet

ECN+ -direktiivi on hyväksytty EU:n komission, parlamentin ja neuvoston välisissä neuvotteluissa, ja yksi mielenkiintoisimmista työtehtävistäni on ollut direktiiviehdotukseen liittyviin neuvotteluihin osallistuminen.

Direktiivin tarkoituksena on varmistaa se, että kaikilla jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisilla on käytössään asianmukaiset resurssit ja riittävät valtuudet, jotta yrityksen toimipaikan sijainnilla sisämarkkinoilla ei olisi merkitystä. Toimivaltuuksien osalta säännökset varmistavat sen, että kansallisilla kilpailuviranomaisilla on samansisältöiset oikeudet kuin komissiolla. Ehdotus on kuitenkin annettu direktiivin muodossa, jotta jäsenvaltioiden kansalliset erityispiirteet voidaan ottaa huomioon direktiivin implementoinnissa.

ECN+ -direktiiviin liittyvistä neuvotteluista mieleeni ovat jääneet erityisesti eroavaisuudet eri kansallisten järjestelmien välillä. Vaikka substanssisäännökset ovat hyvin yhdenmukaiset, itse prosessisääntöjen osalta eroja ja kansallisia erityispiirteitä on löydettävissä. Osalla jäsenvaltioista on esimerkiksi rikosoikeudellinen prosessi kilpailuasioissa. Hallinnollisissa järjestelmissä eroja on sen suhteen, onko kilpailuviranomaisella oikeus tehdä sakkopäätöksiä itse vai onko asia vietävä tuomioistuimen päätettäväksi.

Ottaen huomioon erot kansallisten järjestelmien välillä yhteisymmärrys direktiivistä syntyi todella hyvässä hengessä ja tehokkaasti lyhyessä ajassa. Direktiivi tullaan todennäköisesti hyväksymään vielä tämän vuoden aikana.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.