Tutkija Tuuli Toivanen

Elokuussa 2018 voimaan tullut liikesalaisuuslaki suojaa ilmiantajaa, joka haluaa paljastaa väärinkäytöksen tai laittoman toiminnan. Epäillystä kilpailunrajoituksesta voi siis aina kertoa Kilpailu- ja kuluttajavirastolle ilman liikesalaisuuslain seuraamuksia.

Uusi liikesalaisuuslaki (595/2018) astui voimaan 15.8.2018. Liikesalaisuuslailla pantiin täytäntöön Euroopan unionin liikesalaisuusdirektiivi ((EU)2016/943).

Laki sisältää säännöksiä muun muassa liikesalaisuuden määritelmästä, sen oikeudettomasta hankkimisesta, käytöstä ja ilmaisemisesta. Uusi laki vahvistaa liikesalaisuuksien suojaa ja täsmentää, mitä liikesalaisuudella tarkoitetaan. Samalla siinä säädetään tärkeistä perusteista, joilla väärinkäytöksistä ja laittomasta toiminnasta voidaan ilmoittaa liikesalaisuuden suojasta huolimatta.

Uuden lain 5 §:n mukaan liikesalaisuuden paljastaminen ei ole kiellettyä, jos se tehdään väärinkäytöksestä tai laittomasta toiminnasta ilmoittamiseksi ja ilmiantajan tarkoituksena on suojata yleistä etua. Säännöksellä suojataan ilmiantajaa, joka haluaa paljastaa väärinkäytöksen tai laittoman toiminnan, kuten esimerkiksi tietonsa tai epäilyksensä kartellista.

Säännös turvaa myös työntekijän oikeuksia tilanteessa, jossa työntekijä haluaa ilmoittaa oman työnantajansa väärästä tai laittomasta toiminnasta. Monilla yrityksillä on käytössään myös sisäisiä ilmoituskanavia, joiden kautta väärinkäytöksistä voidaan ilmoittaa yrityksen sisällä. Sisäisen ilmoituskanavan käyttäminen ei pääsääntöisesti ole hyvä eikä toimiva vaihtoehto, mikäli ilmianto koskee omaa esimiestä tai yrityksen johtoon kuuluvia henkilöitä. Näissä tilanteissa on jatkotoimenpiteiden onnistumisen turvaamiseksi aina syytä kääntyä suoraan valvovan viranomaisen puoleen.

Ilmiannot ovat Kilpailu- ja kuluttajaviraston arvokas tiedonsaantikanava

Kilpailulainsäädännön rikkomuksia koskevat ilmiannot ovat ehdottoman tärkeä tietolähde KKV:lle. Ne ovat korvaamattoman arvokkaita kiellettyjen kilpailunrajoitusten torjunnassa.

Myös lakia säädettäessä on pidetty tärkeänä, että liikesalaisuuslaki mahdollistaa liikesalaisuuden paljastamisen toimivaltaiselle viranomaiselle tilanteessa, jossa yleisen edun suojaamiseksi ilmoitetaan väärinkäytöksestä tai laittomasta toiminnasta.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston asiakirjojen julkisuus määräytyy julkisuuslain (621/1999) perusteella. Julkisuuslain mukaan liikesalaisuus on salassa pidettävää tietoa. Tämä tarkoittaa, ettei liikesalaisuudesta tule julkista tietoa, vaikka se ilmaistaan epäillyn kilpailunrajoituksen paljastamiseksi KKV:lle. Viraston palveluksessa olevilla henkilöillä on vaitiolovelvollisuus kaikista salassa pidettävistä tiedoista, mukaan lukien liikesalaisuuksista.