Kilpailuasiainneuvos Mika Hermas, tutkimuspäällikkö Antti Norkela ja tutkija Tuuli Toivanen

Kokemuksesta tiedetään, että kartellit ovat myös Suomessa iskeneet julkisiin tarjouskilpailuihin. Kilpailu- ja kuluttajaviraston kartelliyksikkö on vuosien mittaan kiertänyt kymmenissä hankintayksiköissä jakaakseen tietoa siitä, kuinka kartelleja voidaan havaita ja välttää. Monissa hankintayksiköissä tehdään hienosti töitä sen eteen, että kartellien muodostaminen olisi vaikeaa, mutta paikoin asiaan kiinnitetään huolestuttavan vähän huomiota.

Julkisia hankintoja kilpailutetaan vuosittain yli 30 miljardin euron arvosta. Näin mittava julkisten varojen käyttö on houkutteleva kohde elinkeinonharjoittajien sopimuksille siitä, kuka kulloisenkin tarjouskilpailun voittaa ja millä hinnalla.

Näissä tilanteissa veronmaksaja häviää, kun hintoja hilataan ylöspäin salaisilla sopimuksilla. Kyse ei ole mistään pikkusummista. Kartellien aiheuttamat hintojen korotukset voivat olla kymmeniä prosentteja verrattuna kilpailtuun hintatasoon.

Hankintayksiköt voivat tarkkailla kartelleihin viittavia merkkejä

Julkisten hankintojen kilpailuttaminen on jo itsessään vaativaa työtä. Prosessi on tarkkaan säädelty muun muassa julkisten varojen tehokkaan käytön sekä avoimuuden ja syrjimättömyyden toteutumisen varmistamiseksi. Onnistuneen tarjouspyynnön laatiminen ja tarkoituksenmukaisen hankinnan tekeminen vaativat ymmärrystä kulloisestakin alasta ja siitä, mitä halutaan ostaa.

Vaikka muistettavaa hankintayksiköillä riittää, KKV haluaa herätellä julkisten varojen käyttäjiä pitämään silmät auki tarjouskartellien varalta. On olemassa tiettyjä kartelleihin viittavia merkkejä, joita hankintayksiköt voivat seurata:

• Jättääkö joku sellainen yritys tarjoamatta, jonka ainakin olisi luullut tarjoavan?
• Poikkeaako yksi tarjous huomattavasti muista tarjouksista, esimerkiksi hinnaltaan, ilman näkyvää syytä?
• Vetäytyykö joku tarjoaja tarjouskilpailusta?
• ”Mokaako” joku tarjoajista tarjouskilpailun alkeellisella virheellä, joka pudottaa yrityksen pois kilpailusta?
• Vaikuttaako siltä, että tietystä ryhmästä yrityksiä kukin vuorollaan voittaa tarjouskilpailun?
• Käyttääkö tarjouskilpailun voittanut yritys hävinneitä yrityksiä alihankkijoina?
• Tekevätkö kilpailevat yritykset yhteisen tarjouksen, vaikka voisivat toteuttaa hankinnan yksinkin?

Kartellien paikantamista hankaloittaa se, ettei jonkin edellä listatuista ilmiöistä havaitseminen automaattisesti tarkoita, että kyse olisi kielletystä toiminnasta. Yrityksillä saattaa myös olla pätevä syy jättää tarjoamatta tai vetäytyä tarjouskilpailusta. Kansainvälinen kokemus kuitenkin on osoittanut, että edellä listatut toimintatavat liittyvät varsin usein kartelleihin.

Otollista maaperää kartelleille ovat markkinat, joilla myyjiä tai toisensa korvaavia hyödykkeitä on vain vähän. Erityisen suotuisat olosuhteet kartelleille luo kerrasta toiseen ennakoitavasti samanlaisena toistuva tarjousprosessi. Näissä olosuhteissa markkinoiden jakaminen tai hinnoista sopiminen on entistä helpompaa.

Kartelleja ja harmaata taloutta torjutaan yhteistyöllä

Kartellien torjunta on hankintayksiköiden ja kilpailuviranomaisen yhteistyötä. KKV onkin yhdessä Verohallinnon kanssa kiertänyt hankintayksiköissä auttaakseen niitä kehittämään omaa harmaan talouden torjuntaansa sekä tunnistamaan tarjoajien kiellettyä kartellitoimintaa. Jos hankintayksikössä herää pienikin epäily, että jollain alalla tai joidenkin tarjouskilpailujen yhteydessä voisi olla kyse kartellista, on se hyvä syy ottaa yhteyttä KKV:hen.

Helppo tapa kertoa epäillystä kilpailunrajoituksesta on ottaa yhteyttä puhelimitse suoraan KKV:n tutkijoihin. KKV:lla on myös käytössä vihjelomake, jolla voi kertoa havaintonsa.

Kartelliepäilyn kanssa toimimista helpottaa huomattavasti, jos julkisissa organisaatioissa on ennalta sovitut käytänteet, kuinka näissä tilanteissa toimitaan. Ehdottoman tärkeää olisi olla paljastamatta kartelliepäilyä yrityksille, joiden epäilee sopineen kilpailunrajoituksista, sillä tiedon leviäminen epäiltyjen keskuuteen hankaloittaa tutkintamahdollisuuksia.

Julkisten hankintojen kilpailutuksissa ja kartellien estämistyössä päämäärä on sama: yhteisten varojen mahdollisimman tehokas ja tarkoituksenmukainen käyttö. Veronmaksajien rahoja tulisi käyttää kuin käyttäisi parhaan ystävänsä rahoja.

Kartelliepäilyissä ota yhteyttä KKV:n kartelliselvitysryhmään.

Lue lisää kaupunkien roolista harmaan talouden torjunnassa Verohallinnon tiedotteesta (14.12.2017).