Erikoistutkija Ville Terävä ja erikoistutkija Sari Valliluoto

Keskustelu lääkejakelun markkinoista on jatkunut aktiivisena tänäkin vuonna. Aiemmin on keskitytty apteekkeihin, mutta nyt lääketukku Oriolan tietojärjestelmän vaihdosta johtuvat toimitusvaikeudet käänsivät mielenkiinnon myös tukkuportaaseen ja lääkkeiden yksikanavajakeluun. KKV:n selvityksissä ei ole löytynyt näyttöä siitä, että lääkkeiden yksikanavajakelu vääristäisi kilpailua, mutta virasto ei myöskään ole todennut järjestelmää tehokkaaksi.

Suomessa suurimman osan lääkkeistä jakelee apteekkeihin ja sairaaloihin kaksi tukkua, Tamro Oyj ja Oriola Oyj. Jakelussa sovelletaan yleensä niin sanottua yksikanavajakelumallia, jossa lääkevalmistaja ja lääketukku sopivat keskenään valmistajan lääkevalikoiman yksinomaisesta jakelusta kyseisen tukun kautta. Lääkevalmistajan koko valikoima saatetaan siten jaella vain yhden tukun kautta. Yksikanavajakelu on alan itse omaksuma käytäntö, josta ei ole säädetty lainsäädännössä.

Tukkutoiminnan harjoittamiseen kohdistuu vähemmän elinkeinonharjoittamista rajoittavaa sääntelyä kuin esimerkiksi apteekkeihin. Lääketukkutoiminta on kuitenkin luvanvaraista, ja luvan saadakseen tukun on täytettävä laissa asetetut edellytykset muun muassa tiloista, laitteista ja henkilökunnasta. Tukkujen on lisäksi noudatettava EU-tason sääntelyä lääkkeiden hyvistä jakelutavoista.

Lääkealan viranomainen ei kuitenkaan ohjaa tukkulupien määrää. Myöskään tukkujen lääkejakelusta saamia palkkioita ei säädellä, vaan ne määräytyvät tukkujen ja lääkkeitä valmistavien yritysten välisissä neuvotteluissa.

Oriolan toimitusongelmien yhteydessä eri medioissa (mm. Talouselämä 7.9.2017, HS 14.9.2017, Talouselämä 15.9.2017, Johtajuus-blogi 16.9.2017, Lääke- ja terveyshuolto ry:n verkkosivut) on tuotu esille myös kilpailuviranomaisen kantaa yksikanavajakeluun. Kilpailuviranomaisen selvityksistä on kuitenkin julkisuudessa kerrottu osin virheellisesti. Toisin kuin joissakin yhteyksissä on kirjoitettu, virasto ei ole arvioinut yksikanavajakelun mahdollisia tehokkuushyötyjä tai todennut järjestelmää tehokkaaksi.

Kilpailuvirasto on aiemmin selvittänyt lääketukkujen asemaa ja yksikanavajakelumallia markkinoiden toimivuuden kannalta muun muassa kahden sille tehdyn toimenpidepyynnön perusteella (ratkaisut 510/61/2008 ja 996/61/2007). Tarkasteltavana oli muun muassa tukkujen ja valmistajien välisten sopimusehtojen mahdollinen syrjivyys tai kohtuuttomuus ja se, vaikuttaako yksikanavajakelumalli uuden lääketukun tai lääkevalmistajan alalle tuloon. Virasto ei kuitenkaan löytänyt tekemissään selvityksissä näyttöä yksikanavajakelun kilpailua vääristävistä vaikutuksista eikä puuttumiskynnys tuolloin ylittynyt.

KKV:n tehtäviin ei kuulu puuttua yritysten toimintaan esimerkiksi lääkkeiden toimitusvaikeuksien vuoksi. Lääkkeiden toimitusvarmuudesta säädetään muun muassa lääkelaissa ja viranomaisen määräyksissä, ja niiden noudattamista valvoo lääkealan viranomainen.

Virasto on aiemmin esittänyt kilpailua edistäviä uudistusehdotuksia apteekkeja koskevaan kansalliseen sääntelyyn (Selvitys Lääkehuollosta lääkemarkkinoihin – Arvoketju ja sääntely 2/2012 ja Kilpailuasioiden blogi joulukuu 2015). Tukkujen asema lääkejakelussa saattaa muuttua, mikäli apteekkien lupajärjestelmään tulee viraston ehdottamia muutoksia.